Työharjoittelussa

Suoritin työharjoittelun Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksella touko-kesäkuussa 2015. Opetin sähköopin perusteita ja sähköasennustekniikkaa juuri aloittaneille Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto /sähköasentaja-linjan opiskelijoille. Opetus Kouvolan aikuiskoulutuskeskuksella tapahtuu non-stop periaatteella, eli uusia opiskelijoita otetaan muutaman kerran vuodessa ja opiskelu kestää 1-2 vuotta lähtötasosta ja opiskelutahdista riippuen.

Täytyy myöntää, että hiukka jännitti mennä ensimmäisenä aamuna uusien oppilaiden eteen. Tiesin että minulla olisi ihanteellinen neljän opiskelijan ryhmä, joiden tavoitteena olisi sähköasentajan tutkinto. Toisaalta jännitti, mutta ennenkaikkea olin todella innossani opetushajoittelusta, olihan minulla takana yli viidentoista vuoden kokemus sähköalalta. Olen toiminut sähköasentaja ja sähköurakoitsijana, joten koin että minulla on paljon annetavaa uusille sähköasentaja-opiskelijoille.

Oppilaita minulla oli 4-kymppinen matkatoimistovirkailijanainen, 5-kymppinen putkimies ja kaksi parikymppistä miestä ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Minulle annettiin tehtäväksi opettaa opetussuunnittelun mukaisesti ensimmäisen moduulin kursseja, eli sähkötekniikan perusteita, kotelointiluokkia, asennustarvikkeita, sähköpiirrustusten lukua ja piirtämistä. Omana ideana toin mukaan sähköurakan laskemisen valmiista sähköpiirrustuksista. Ideana minulla tässä oli se, että oppilaat huomaisivat, miten pieni ja rajattu maailma omakotitalon "sähköverkko" loppujen lopuksi on, sekä se että sinun ei tarvitse olla kirjanoppinut sähköasentaja että pystyt huolelisella työllä antamaan urakkatarjouksen saatujen suunnitelmien perusteella. Opiskelijoista 2 sai urakan laskettua kiitettävästi eli suurinpiirtein samaan suuruusluokkaan, muilla urakkalaskenta vaatii vielä harjoittelua.

Tein jokaiselle tunnille powerpoint esityksen jota kävimme oppilaiden kanssa läpi aamupäivällä. Iltapäiväksi oppilaat saivat kirjallisia tehtäviä tai asennusharjoituksia. Apuna minulla oli liitutaulu, johon usein piirsin miten asiat toimivat käytännössä powerpoint-esityksen teorian kanssa. Kaksi oppiaista osallitui dialogiin hyvin ja heillä oli paljon käytännön kysymyksiä lähinnä omakotitalon sähköasennuksista. Minusta oli todella mukavaa että oppilaat uskalsivat kysyä ja minä osaisin vastata heidän kysymyksiinsä ja jos en osannut, niin lupasin etsiä oikean vastauksen.

Oppilaat tekivät asennusharjoituksia koulun asennusharjoitustilassa. Alussa oli hiukka vaikeuksia tehdä hyvien asennustapojen mukaisia siistejä asennuksia, mutta ohjaamalla ja toistamalla asennuksista tuli sen näköisiä että niitä kelpaisi esitellä maksavalle asiakkaalle laskun kanssa. Pääsivätpähän he opetusharjoitteluni aikana osallistumaan oikeisiin sähkötöihin teollisuushallin sähköistyksessä.

Viisi viikkoa ja yhteensä kymmenen päivää opetushajoittelussa meni nopeasti. Ehkä liiankin nopeasti, sillä minulle jäi sellainen mieli, että olisin halunnut viedä tämän ryhmän opintojensa loppuun saakka. Minulla olisi ollut heille paljon annettavaa omasta kokemuksestani. Osa opiskelijoista kaipasi erityistukea ja tovottavasti he sitä saavat, että jaksavat puurtaa opiskelunsa loppuun. Omasta opetustyylistäni huomasin, että etenen aika nopeasti, jolloin itse on pidettävä huolta että kukaan ei tipu kärryiltä opettajan nopeuden takia, koska kaikki eivät "uskalla" tai viitsi pyytää apua siinä tilanteessa että asia jää ymmärtämättä.

Oppimis- ja työyhteistö

Tässä kurssissa opiskeltiin itsetuntemusta ja vuorovaikutusosaamista, dialogiosaamisen perusmenetelmiä, sekä ryhmädynamiikkaa ja oppimisyhteisön rakentamista.

Kurssi oli erittäin mielenkiintoinen. Ensimmäisessä tehtävässä arvioitiin itsetuntemusta ja vuorovaikutusosaamista ja niiden kehittämistarpeita. Jotenkin oli tuskaista mutta samalla helpottavaa ruotia omaa vuorovaikutusosaamistaan ja olla samalla rehellinen itselleen. Vuorovaikutustyyleistä minulle jäi mieleen se, että ainakin minun vuorovaikutustyylini riippuu paljon tilanteesta eli se on dynaaminen. Joskus täytyy olla joustava, joskus opastava ja toisesta huolehtiva, kun taas joskus hallitseva ja jopa agressiivinen, riippuen tilanteesta ja ryhmästä kenen kanssa on milloinkin tekemisissä.

Dialogiosaaminen aiheena oli myös mielenkiintoinen. Dialoigissahan on kysymys kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelusta. Yleensähän asia menee niin että joukossa on muutama jotka puhuvat ja "loppujengi" kuuntelee hiljaa paikoillaan. Dialogiosaamista harjoiteltiin viiden kohdan harjoituksella ja tullaan harjoittelemaan myös opetusharjoittelussa ja kenties työelämässä.


Ryhmädynamiikassa pohdittiin millaisissa kehitysvaiheissa olevissa ryhmissä on tai on ollut osallisena. Tässäkin aihealueessa oli minulle paljon uutta ja olikin hienoa huomata että omakokemien ryhmien kehitysvaiheet ja olinaispiirteet pitivät hyvin paikkansa.

Kaikkea kurssilla opittua voikin sitten hyödyntää oppimisyhteisön rakentamisessa. Minulla onkin selkeä suunnitelma miten toteutan oppimisyhteisön ja olenkin sen jo aloittanut harrastukseen liittyvässä ryhmässä ja jatkan kokeilua työharjoittelussa.

Kaikin puolin antoisa ja katseita avartava kurssi !